Lennokkikerhoista diskoihin

Munkkiniemen yhteiskoulun veteraanien lehteä varten kirjoittamani artikkeli.

Hankkiessani taustatietoa tätä tekstiä varten tutustuin Munkkiniemen yhteiskoulun senioreiden sivuihin Internetissä. Sivujen vanhat valokuvat veivät minut puolen vuosisadan taakse. Moni asia näyttää muuttuneen, mutta löysin tuon ja nykyajan koululaisten elämästä silti myös yhteisiä piirteitä.
    Ilmakuvasta näin, kuinka hämmästyttävästi Munkkiniemi on kasvanut 1940-luvun ajoilta. Silti Munkka tarjoaa edelleen rauhallisen ja viihtyisän paikan Munkkiniemen yhteiskoululle. Etuna ovat myös hyvät kulkuyhteydet Munkan ympäristöön.
    Erääseen kuvaan oli ikuistettu pussihousuisia lennokkikerholaisia 1950-luvulta. Nykyäänkin innokkaat oppilaat järjestävät kaikenlaista toimintaa. Muistan yläsasteajalta diskot sekä erilaiset iltajuhlat näytelmineen ja musiikkiesityksineen. Valinnaisten musiikkiryhmien iltamat ovat saavuttaneet lähivuosina niin suuren suosion, että musiikinluokasta on täytynyt siirtyä juhlasaliin. Suurinta osaa näistä tapahtumista ei olisi syntynyt ilman oppilaiden aktiivisuutta ja ideoita. Koulumme tarjoaa paljon erilaista vapaa-ajan toimintaa. Biologiasta kiinnostuneet voivat osallistua koulun Pellava-kerhon toimintaan, urheiluintoiset taas voivat kehittää taitojaan ja voimiaan palloilukerhossa, sulkapallovuoroilla ja punttisalilla.
    Kävin kysymässä useita vuosikymmeniä koulussamme työskennelleeltä saksanopettajaltani Marjut Tikkaselta, millaisia muutoksia hän on huomannut MYK:ssä viime vuosikymmeninä. Hän kertoi opetustapojen monipuolistuneen uuden tekniikan myötä. Oppilaat ovat kuitenkin sen myötä menettäneet kykyään kuunnella ohjeita. Asiat eivät aina tunnu menevän perille, ellei niitä esitetä visuaalisesti. Nykyisessä luokattomassa lukiossa on Tikkasen mielestä valitettavaa se, ettei heikoilla oppilailla ole enää luokan tukea ympärillään. Muutenkin oppilasmäärän kasvaessa yhteishenki ei ehkä ole enää aivan niin hyvä kuin aikaisemmin. Kokonaisuudessaan koulumme on Tikkasen mielestä silti poikkeuksellisen mukava – sekä opiskelu- että opetuspaikkana.
    MYK tarjoaa oivat puitteet opiskelulle. Uusitut tilat ovat siistit, ja useat luokat on varustettu modernisti videotykein ja tietokonein. Yläasteella musiikinluokka tuli minulle erityisen tutuksi ja ansaitsee erityismaininnan laadukkaasta laitteistostaan ja soitinvalikoimastaan. Eikä sovi tietenkään unohtaa koulun kahvilaa. Välitunneilla opiskelun uuvuttamat voivat virkistäytyä ostamalla Högeriltä vaikkapa munkkikahvit.
    Ennen kuin aloitin opiskeluni MYK:ssä neljä vuotta sitten, en tuntenut koulusta ketään, ja ainoa hämärä mielikuvani rakennuksesta oli ajalta, jolloin kävin siellä satubaletissa. Vaikka lähtökohta oli enemmän tai vähemmän hämmentävä, koulumme otti minut avosylin vastaan jo tutustumispäivänä. Tuolloin uudet oppilaat saivat esimakua tulevasta muun muassa pirtelönvalmistuksen ja kemiallisten kokeiden muodossa. Meille järjestettiin myös lukuvuoden alussa kuutamokeikaksi kutsuttu telttaretki. Nyt olen saanut seurata vierestä pikkuveljeäni, joka aloitti viime syksynä seitsemännen luokan. Kun näen hänen joskus kulkevan hymyssäsuin kavereidensa kanssa koulun käytävällä, ei minulla ole epäilystäkään, etteikö hänkin viihtyisi uudessa opiskeluympäristössään.
    Lukioon siirtyminen on ollut minusta vähintään yhtä mukavaa kuin yläasteen aloittaminen. Lukuvuoden alussa meille järjestettiin nahkiaiset. Kävimme retkellä, jonka pukukoodi ei ollut sieltä normaaleimmasta päästä, ja vanhemmat oppilaat tuhrivat huulipunalla kasvojamme opettajien kielloista huolimatta. Lukioon siirtyminen sujui kuitenkin ennen kaikkea hauskoissa merkeissä. On hienoa, että oltuani yläasteella matematiikkaluokalla saatoin valita lukiossa erikoispitkän matematiikan ja jatkaa näin samalla painotuksella. Pidän lukion kurssimuotoisesta opiskelusta, sillä se tuo vaihtelua lukuvuoteen ja kannustaa asettamaan itselle tavoitteita. Nyt kesäloman ollessa jo aivan käsillä huomaan ensimmäisen lukuvuoden hurahtaneen hetkessä ohi. Kaikki tuntuvat odottavan jännityksellä ensi vuoden vanhojen tansseja. Itse asiassa parivalinnoista alettiin supista jo melkein heti lukion alettua.
    Munkkiniemen yhteiskoulu kasvaa ja kehittyy vuosi vuodelta, mutta oppilaat – ja niin kai opettajatkin - taitavat pysyä pohjimmiltaan samanlaisina. He antavat yhdessä koululle sen hengen.